Vietnam: Phu Quoc, Ho Chi Minh City
Phu Quocin saarella oltiin kolme yötä. Majoituttiin edullisessa guest housessa Long Beachin läheisyydessä, noin 300 m päästä rannasta. Long Beach oli perus turistirysäranta ylellisine resortteineen ja rantaravintoloineen. Oikeastaan ei päästy rantakadulta rannalle ilman, ettei olisi menty 4-5 tähden hotellialueen lävitse. Ei myöskään tehnyt mieli jäädä makoilemaan hotellialueen aurinkotuoleille ku ei oltu niiden asiakkaita. Ensimmäisenä iltana lähinnä käveltiin rantaviivaa pitkin, joka on usean kilometrin pituinen. Rannan tunnelma oli esimerkiksi aivan erilainen kuin Kambodzan Sihanoukvillen rannalla. Siellä oli vähän rennompaa. Pienen Rabbit islandin ranta tietty oli vielä satakertaa rennompi, sellain reppureissaajaystävällisempi verrattuna Phu Quociin. Phu Quoc oli niinkun pakettimatkaajan paratiisi. Vähän tuli mieleen Aurinkomatkojen esite paratiisirannasta ja kalliista hotellialueesta, jonka ympäriltä ei poistuta koko 2 viikonloman aikana. Meitä sellaiset kohteet ei nyt vakuuta.
Tokana päivänä mentiin päiväksi veneretkelle, jossa pysähdyttiin parilla koralliriutalla snorklaamaan ja uimaan. Ei ollut kyllä ihan niin paljoa kaloja tai snorklattavaa kuin Thaimaassa phi phillä ja Taolla. Oli kuitenkin tosi mukava päivä merellä. Maisemat oli nättejä, kirkasta vettä ja pieniä saaria, joihin ei kuitenkaa isolla veneellä rantauduttu. Veneen kannella oli mukavaa makoilla aurinkotuolissa :) Sama retki pysähtyi bussilla loppupäivästä tunniksi myös Sao Beachilla, joka oli kyllä todella kaunis ranta! Paljon kauniimpi kuin Long Beach. Sen jälkeen pysähdyttiin myös vielä helmimyymälään, jossa näin, miten simpukka tapetaan ja otetaan sieltä se helmi sisältä.
Viimeisenä kokonaisena päivänä Phu Quocilla vuokrattiin maastopyörät, ku haluttiin polkea muillekin rannoille. Etäisyydet oli kuitenkin aika pitkät jopa poljettaviksi. Ei lopulta löydetty mitään kivaa rantaa. Yhdelle rannalle pysähdyttiin, mutta se oli paikallisten asuinaluetta, eikä tuntunu luontevalta mennä uimaan jonkun takapihalle. Toinenki rantapätkä nähtiin, mutta siinä oli portit edessä, kun se oli jonkun kalliin hotellin omistuksessa. Pyöräretki oli tosi turhauttava, kun meillä oli lisäksi vielä huono kartta, aurinko porotti pilvettömältä taivaalta eikä päässyt uimaan. Pyöräiltiin noin 40 km varmaan. Useampi tunti kuitenkin. Lopulta päästiin uimaan, kun tultiin takas Long Beachille. Phu Quocin kohokohdiksi jäi snorkausretki ja illallinen katukeittiössä iltamarkkinoilla, jossa syötiin hyvää vietnamilaista kasvisruokaa.
Phu Quocilta varattiin laiva+bussilippu Vietnamin suurimpaan kaupunkiin Ho Chi Minh Cityyn eli Saigoniin. Vajaa parin tunnin laivamatka oli oikein hyvä, mutta bussi osottautui pieneksi ja ahtaaksi mini-bussiksi, jossa oli meidän lisäksi vain yksi länkkäri, muut paikallisia. Bussissa oli todella kuuma ja inhottava olla. Meidän takana istuva äijä poltti röökiä koko ajan, vaikka ikkunat oli auki, niin ei hirveesti auttanut. Bussimatka kesti 7 tuntia! Oli huojentunut olo, kun oltiin perillä Saigonissa. Otettiin taksi reppureissaajien alueelle Pham ngu Laolle, joka on lähes kaupungin keskustassa. Löydettiin edullinen hotelli, jossa oli ilmastointi, jääkaappi ja kuuma suihku. Pham ngu Lao oli tosi vilkas turistialue. Ei käyty sen yöelämässä kyllä lainkaan, jonkin verran discojytke kuului hotelliin. Parasta alueessa oli kyllä sen sijainti, että oli lyhyt kävelymatka ydinkeskustaan, edullista ruokaa ja meidän budjetin majoitusta tarjolla. Saigonissa ei tuntunut kyllä oikeastaan yhtään, että ollaan budjettimatkalla, kun hotellihuone oli hyvä, käytiin hienossa ja tyylikkäissä kahviloissa, blingeissä ostoskeskuksissa ja kolmesti päivässä tietty vähintään ravintoloissa syömässä. Siihen lisäksi välipalat, kuten jätskiannokset, suklaakakut tai smoothiet. Saigonissa tuntui, että oltiin Bangkokin jälkeen suuressa kaupungissa.
Yhtenä päivänä, kun satoi, niin otettiin alle 3 km matkalle taksi, kun mentiin kuntosalille! :D Kuntosali oli oikein hyvä ja perus punttisali. Makso vain 2 e lippu. Lisäksi siellä oli jopa kolmen istuttava ihana skandinaavinen SAUNA! Taksimatka taisi olla about samanverran yhteensä ;) En tiedä miksei otettu taksia takasin päin, kun satoi aivan kaatamalla! Ostettiin lähellä olevasta ostoskeskuksesta sadetakit, jotka maksoi yhteensä varmaa taksimatkan verran. Toisaalta oli eksoottista kävellä lämpöisessä kaatosateessa pari kilometriä. Oli yllättävän hyvä ja tehokas treeni näin 3 kk punttitreenitauon jälkeen. Viimeaikoina tullut liikuttua lähinnä kestävyystyyppistä liikuntaa, mutta aika vähän mitään muuta kuin hyötyliikuntaa. Nyt pari päivää treenistä kroppa kyllä aivan jumissa!! Koko kroppa nimenomaan, ku treenasin lähinnä kaikki isot lihasryhmät läpi, ja pienet lihakset yläkroppapainotteisesti. Vois mennä lähiaikoina pitkästä aikaa hierontaan. Meinattiin mennä jo ekana iltana Saigonissa, mutta lähdettiin sieltä spasta pienen odottelun jälkeen, kun oli jonoa. Nähtiin yläkerrasta tulleet asiakkaat, pari mummoa. Tunnistettiin, et ne puhuu viroa, kysyttiin sit niiltä, että oliko hyvä hieronta yms, niin ne jutteli melko hyvällä suomen kielellä, et kusetushommia, et ne pyytää extrarahaa yläkerrassa..ei haluttu jäädä sinne paikkaan.
Saigonissa sivistettiin myös itseämme käymällä sotamuseossa. Oli tosi hyvä museo, opettavainen, selkeä ja iso paikka! Viimevuosina lukion jälkeen ei ole tullut luettua historiaa, eikä ole erityisesti edes kiinnostanut historia tai politiikka. Nyt oli todella mielenkiintoista oppia Vietnamin sodasta, josta en tiennyt etukäteen pahemmin mitään. Siinä sodassa eniten yllätti tieto siitä, kuinka paljon siviilejä kuoli tai vammautui, ja miten pahasti USA sekaantui Pohjois-Vietnamin ja Etelä-Vietnamin väliseen sotaan. Jenkit myrkytytti lentokoneista kasvimyrkkyä, Agent Orangea, niin paljon, että viimevuosinakin on sen vuoksi syntynyt lapsia, joilta puuttuu raajoja tai on muuten vaikea kehitys- tai liikuntavamma. Hieno tulevaisuus sellaisilla lapsilla tässä melko köyhässä maassa ja ne lapset olis todennäköisesti syntynyt terveinä ilman Vietnamin sotaa. Tällaisten lasten rajut kuvat museon näyttelyssä oli hyvin ajatuksia herättäviä. Se siinä on hurjinta, että Vietnam kärsii siis vielä näin reilu 40 vuoden jälkeen sodan päättymisestä esim. tosta Agent Orange myrkystä.
Suur-Saigonin alueella asuu noin 10 miljoonaa ihmistä. Siellä on mopoja lähes saman verran kun Suomessa asukkaita. Saigon taitaa olla maailman mopovilkkain kaupunki ja kaoottinen sellainen. Autoja näkyi melko vähän. Saigonissa on julkinen bussiliikenne, jota ei kyllä käytetty. Bangkokissa oli kyllä helpompi liikkua, kun ei tarvinnut montaa kertaa ylittää tietä, kun siellä oli toimiva skytrain- ja metroliikenne. Toisaalta Bangkokissa liikuttiin paljon eri puolille kaupunkia. Saigonissa kävellen pääsi moneen haluamaan paikkaan. Keskusta-alue on pienempi kuin Bangkokissa. Yhteen ostoskeskukseen mentii taksilla :D Saigonissa vain pari kertaa vähän pelotti ylittää tie, kun tuntui et mopot ajaa päälle. Tienylitykseen kuitenkin tottui ja oppi tekniikan, lisäksi yllättävän monessa risteyksessä toimi liikennevalot.
Saigonissa viihdyttiin tosi hyvin! Oltaisiin haluttu lisäksi mennä myös hienoon vesipuistoon, mutta säät olivat epävakaiset, niin jätettiin toteuttamatta. Oltiin yhteensä 5 yötä Saigonissa. Nyt ollaan matkalla kohti Mui Ne-kylää, joka on rannikolla. Matka jatkuu sieltä kohti pohjoista pikkuhiljaa. Mui Nen tärkein nähtävyys on hiekkadyynit, joita pitkin voi laskea liukurilla :D
Viimepäivinä on tullut iloisia uutisia liittyen Suomeen paluuseen, kun ollaan allekirjoitettu netin kautta saatu vuokrasopimus! Muutetaan toukokuun alussa Helsinkiin, Sörnäisiin! 3 km päähän keskustasta:) Kiva sijainti siinä Kallion vieressä. Plus se 50 neliön kaksio on äskettäin remontoitu. Toivottavasti ei tule pahaa pettymystä kun ei olla nähty asuntoa :p Ollaan tosi innoissamme siitä! Nyt kun tärppäisi mahd. pian vielä töitä, ettei tarvitsi olla työttömänä koko kesää ja olisi varaa asua tossa asunnossa ja tehdä kaikkee kivaa kesällä :) Olen saanut yhden kutsun työhaastatteluun heti seuraavana päivänä reissusta palaamisen jälkeen! Samana päivänä saadaan avaimet uuteen asuntoon! Nyt on vielä kuukausi aikaa nauttia reissusta :) Ihanaa! On kyllä oppinut arvostamaan Suomessa paljon asioita, esimerkiksi sitä, että väkiluku on melko pieni, joten on tilaa ja avaraa. Lisäksi voi juoda hanasta raikasta ja hyvää vettä. Ruokakaupasta voi ostaa monipuolista ruokaa hyvistä valikoimista ja syödä terveellisesti. Lisäksi arvostan siistejä yleisiä vessoja:D
Ei kommentteja: