Costa Rica: Santa Teresa

Santa Teresa osoittautui ihan loistavaksi valinnaksi reilun parin viikon rentoutumiseen. Päiviä kulutimme rennosti rannalla löhöilemällä, surffaamalla ja joogaamalla. Lisäksi kaunis pitkä ranta oli täydellinen lenkkeilyyn ja auringonlaskujen ihailuun. Surffiaallot eivät täälläkään olleet ihan pienimmästä ja helpoimmaista päästä, joten aika leikkimiseksihän se meni. Pakko myöntää, että tällä reissulla meidän surffiuran tähtihetket jäivät kyllä sinne Nicaraguaan. Hauskaa vedessä kuitenkin oli! Joogasta innostuimme pitkästä aikaa taas enemmänkin, ja hankimme sarjakortin yhdelle Santa Teresan lukuisista joogasaleista. Ylipäänsä tuntui hyvältä olla aktiivinen ja harrastaa paljon liikuntaa. Santa Teresa tarjoaakin erinomaiset mahdollisuudet tällaiseen hyvinvointiloman viettoon.

Asuimme vain sadan metrin päässä rannalta Air BnB:stä bongatussa talossa. Alakerrassa asui hostimme argentiinalainen surffari Juan, joka oli perustanut majataloja Santa Teresaan. Yläkerrassa asuimme me kaksi, ja välillä saimme myös hetkeksi kämppiksiä naapurihuoneeseen. Viihdyimme todella hyvin! Kämpillä oli mukava rentoutua ja viettää aikaa. Jos taas kaipasi viihteelle, rennosta ja nuorekkaasta surffikylästä löytyi pippaloita lähes joka illalle. Kylä oli todella hiljainen ja hajanainen, eikä kilometrejä pitkällä hiekkarannalla ollut päivisin tungosta. Iltaisin kun ihmiset kokoontuivat juhlimaan samaan paikkaan, porukkaa saattoi kuitenkin olla yllättävän paljon. Kävimmekin joitakin kertoja rantabileissä, joissa soitti hyvä dj ja meno oli muutenkin hyvä. Lisäksi kävimme katsastamassa kerran kylän ainoa discotekin, joka olikin sopivasti kämppämme naapurissa.

Santa Teresan ainut miinuspuoli oli ehkä pitkät etäisyydet. Koko kyläpahanen on rakennettu kilometrejä pitkän pölyisen tien varrelle. varsinaista keskustaa ei siis ole, jossain kohdassa tietä vain on vilkkaampaa ja jossain taas rauhallisempaa. Mutta tulipa hyötyliikuntaa, kun joogasalillekin käveli pari kilsaa ja ravintolat olivat hajautuneet ympäriinsä. Ei sentään viitsitty vuokrata mönkijää muutaman kilometrin matkoille, kuten moni muu näytti tehneen. Lounasta tuli nautiskeltua yleensä jossakin kylän monista vege-superfood-hifistelyravintoloista. Iltaisin oli kiva kokkailla himassa, kun monikaan lähiravintola ei ollut enää iltaisin auki.

Reissumme viimeinen viikko pyörähti juuri käyntiin, ja aiomme kyllä nauttia täysillä vielä näistä viimeisistäkin päivistä. Seuraavaksi suuntaamme juhlistamaan reissun päättymistä Manuel Antonioon.