Nepal 14-28.11.2013

Intiasta Nepalin puolelle saavuttuamme saimme tietää, että maassa oli käynnissä vaalit. Kyseessä ei olisi mitkä ihan perusvaalit, vaan toiset vaalit 2006 vuonna päättyneen  sisällissodan jälkeen. Vaalien vuoksi varauduttiin levottomuuksiin, koska maoistit vastustivat vaaleja ja yrittivät väkivalloin estää ihmisiä äänestämästä. Vaalit aiheuttivat poikkeuksia esim. bussiliikenteeseen. Kuulimme rajalla, että vaalien vastustajat olivat hyokänneet bussien kimppuun. Rajakaupungissakin oli käynnissä kovaääninen mielenosoitus/vaalikampanja. Meinattiin jopa lähteä heti takaisin Intian puolelle, kun alkoi aluksi ahdistaa koko tilanne. Olimme tietenkin lukeneet ulkomaan uutiset ja maan turvallisuustiedotteen etukäteen, mutta missään oltu mainuttu mistään erityistilanteesta Nepalissa. Olimme myos tehneet matkustusilmoituksen, ja kun sieltä ei mitään ohjeita kuulunut, oletimme matkustamisen olevan vielä ihan turvallista.

15 päivän viisumit saatuamme menimme ostamaan bussilippuja Janakpuriin, mutta paikallisbussit oli peruttu samalta päivältä. Meinattiin nimittäin matkustaa yoksi 5h päässä olevaan Janakpuriin, jotta voitaisiin ajaa huonokuntoisilla teillä ja vanhoilla busseilla vain valoisaan aikaan. Myyjän mukaan olisi epäselvää, meneekö seuraavina päivinä busseja minnekään. Meidän ainoa vaihtoehtomme oli hypätä Pokharaan menevään turistibussiin. Ei auttanut siis muuta kuin ostaa lippu yöbussiin samalle illalle. Matkatoimiston myyjän mukaan myös monet Pokharan hotellit olivat suljettuja vaalilevottomuuksien takia, joten varasimme ekaksi yöksi hänen kauttaan majoituksen. Yleensä emme varaile majoituksia etukäteen näkemättä huonetta, mutta emme tienneet tilanteesta mitaan, joten päätimme pelata varman päälle. Rajakaupungissa piti luottaa vain paikallisten informaatioon tilanteesta, sillä emme päässeet lukemaan netistä mitään uutisia ennen saapumista Pokharaan.

Turvajärjestelyiden takia kaikki bussit turistikohteisiin lähtivät liikkeelle samaan aikaan pitkänä letkana. Jokaisessa bussissa oli poliisi tai sotilas turvaamassa tilannetta. Selvisimme hengissä etukäteen jännitetyn 17h bussimatkan (suurin osa matkasta pimeällä). Bussikyyti oli pomppuisa huonon tien ja vanhahkon bussin vuoksi. Yllätyimme, että olimme näin sesonkiaikaan ainoat länkkärit bussissa. 

Aamun tunnelmia bussista, Pokhara

 Kun saavuimme Pokharaan, kaikki vaikutti helpotukseksemme täysin normaalilta. Myos paikalliset vakuuttelivat, ettei vaaleista aiheudu turisteille minkäänlaista haittaa. Pääsimme vihdoin nettiin ottamaan selvää tilanteesta. Yllätyksemme loysimme Nepalin tilanteesta vain yhden kansainvälisen uutisen. BBC:n uutisessa kerrottiin 40 ihmisen pelastuneen täpärästi tuleen sytytetystä bussista Chitwanissa. Muutamia ihmisiä oli myos loukkaantunut pienissa pommi-iskuissa. Suomen ulkoministeriön päivitetty turvallisuustiedote tuli nettiin melko myöhässä,vasta vajaa viikko bussi-iskun jälkeen. 

Matkustimme Pokharaan, koska halusimme kokeilla vuoristovaellusta Himalajan jylhissä maisemissa. Erilaisiin trekkivaihtoehtoihin tutustumisen ja hintavertailun jälkeen päädyimme lähtemään 5 päivän Poon Hill-trekille Annapurnan vuoristoalueelle. Aloittelijalle sopiva Poon Hill-trek on suosittu vaellus, jossa yövytytään vuoristokylien majataloissa. Mietittiin pitkään oppaan tarpeellisuutta. Lopulta päädyimme palkkaamaan oppaan, koska vaellus olisi myös meidän ensimmäinen. Myös poliittinen epävakaisuus ja mahdolliset levottomuudet saivat meidät kaipaamaan lisäturvaa vuoristoon.  Eräässä matkatoimistossa meitä lohduteltiin jopa sanomalla, että voisimme oppaan lisäksi palkata samaan hintaan myös poliisin ja sotilaan reittiämme turvaamaan! Jos tilanne oikeasti olisi ollut noin uhkaava, olisimme tietenkin jättäneet koko vaelluksen tekemättä. Todellisuudessa vaelluksella kaikki sujui normaalisti, eikä mistään levottomuuksista ollut merkkiäkään. Lisäksi oppaan palkkaaminen oli puoli-ilmaista, ja oppaan kanssa kalliinpuoleiset vaellusluvat maksoivat vähemmän.  Mielestämme oli myös hyvä työllistää paikallisia näin köyhässä maassa. Emme sentään palkannut rinkan kantajaa, niin kuin näimme monen tekevän. Jätimme turhat vaatteet kuten bikinit ja muut hellevaatteet Pokharaan majoituksen säilytykseen.

Vaelluksen 1.päivä

Vaellus alkoi parin tunnin automatkan jälkeen Nayapulista n. kilometrin korkeudesta. Kävelimme 5h Ulleriin vuoristokylään (2070m)majataloon yöksi. Kävelystä suurin osa oli jyrkkää porrasnousua. Ensimmäinen päivä meni oppaan kanssa jutellessa ja tutustuessa. Iran ikäinen Ganesh oli hyvin energinen tapaus ja kokenut vaeltaja. Hän teki oppaan töitä opiskeluidensa ohessa. Ganesh kertoi aiemmin työskennelleensä pankissa, mutta trekkausbisneksessä kuulemma tienasi paremmin. Naureskelimme kuvitellessamme ylivilkasta ja levotonta Ganeshia pankin tiskin takana. Hän oli välillä niin huolehtivainen, että tunsimme itsemme jopa kiusallisen hemmotelluiksi. Keskustelimme myös aika paljon Nepalin kulttuurista ja poliittisesta tilanteesta. Ganesh esitteli meille lappua vaalien puolueista. Lapussa ei ollut lainkaan tekstiä, vaan puolueet oli listattu kuvasymbolein. Lappu muistutti meitä Nepalin suuresta lukutaidottomuusprosentista. 

Reippaana reput selassa

Rentoutumista majatalolla vaelluspaivan jalkeen, Ulleri

illallisella ihailtiin auringon laskua, Ulleri, Annapurna South

Majatalomme Ullerissa

2.päivä

Ullerista (2070m) kävelimme vajaa 5h ylämäkeä Ghoreparin kylään (2800m).

Maisemia huoneemme ikkunasta, Ghorepani

Rentoumista auringonlaskun aikaan, Ghorepani

3.päivä

Aamu starttasi jo viideltä, kun kävelimme jyrkkää ylämäkeä 1h Poon Hillille (3210m) katsomaan auringonnousua. Kävely alas 30min ,sen jälkeen kylässä aamiainen ja reilu 7h kävely Ghandrukin kylään. Kävelyä koko päivänä yhteensä n.9h vaihtelevassa maastossa, jyrkkää porrasnousua, epätasaisella luontopolulla kävelyä ja alamäkeä kivisellä polulla. Mun jalat väsyivät aika pahasti tämän päivän aikana, suorastaan tärisivät taukopaikoilla :D

Aamun sarastus, Poon Hill

Auringonnousu, Poon Hill

Poon Hill

Poon Hill

Iran partiolaislookki :D

Suvi ja Ganesh matkan varrella

Naissa maisemissa oli mukava vaeltaa!

4.päivä

Ghandrukista (1940m) vajaa 4h kävely Jhinuun (1760m). Pohkeet olivat todella jumissa, joten alamäkeen kävely oli mulla hidasta. Reitillä tuli myös tasaisempaa ja jyrkkää nousuakin. Jhinussa kävelypäivän kruunasi upeiden luonnonmaisemien keskelle olevat kuumat lähteet, joille oli viela noin tunnin edestakainen matka majatalolta. Niin mieli kuin kipeät lihaksetkin rentoutuvat kuumissa luonnonaltaissa lilluessa.

Ghandruk

Jokapaivainen hiilaritankkaus, veg egg fried rice

Vaihteeksi kevytta maastoa

Suvi nukahti hot springseille :D

Hot Springs

Suvi uskaltautui pulahtamaan myos joessa. Kuumat lahteet ja jaakylma joki tuntuivat samalta kuin Suomen sauna ja avanto -yhdistelma

5.päivä

Vajaa 7h kävely Jhinusta (1760m) Nayapuliin (1000m), eli takaisin lähtöpisteelle. Reitti enimmäkseen alamäkeä ja tasaista ainakin loppuosasta. Väsynyt, mutta hyvä fiilis koko vaelluksesta. Autokyydillä takaisin Pokharaan.

Naimme useita vesiputouksia ja jokia matkan varrella

paikallista vuoristokylan maataloutta

Vaellus oli rentouttava, onnistunut ja kokemisen arvoinen. Käveleminen tuntui tehokkaalta liikunnalta, ja upeissa vuoristomaisemissa ja vehreissä viidakoissa vaeltaminen sai fiilikset korkealle. Kävellessä saattoi unohtaa maan poliittisen tilanteen, ja muutkin murheet. Olimme pienessä nuhaflunssassa loppupäivät, mutta ei se vaellusta pahemmin haitannut. Yllätyin hieman, kuinka rankalta pelkkä kävely muutaman kilon rinkan kanssa voikaan tuntua, kun kyse on suurista korkeuseroista ja vaihtelevasta maastosta. Suvi sai vihdoin palkintonsa vuosien kyykkäämisestä salilla, ja olisikin kaivannut pidempiä kävelypäiviä. Itse huomasin, että omat salitreenit ovat keskittyneet vähän liikaakin yläkroppaan, vaikka viime vuosina olenkin lisännyt jalkatreenien määrää. Opas ei olisi ollut mitenkään välttämättömyys vaelluksella, mutta rentoutti reissua. Kerrankin pystyimme heittämään aivot narikkaan, kun itse ei tarvinnut edes karttaa vilkaista!

Ira palautui kaloreita kuluttaneesta vaelluksesta Snickers-taytteisilla tuoreilla sampyloilla (seuraavan 3 paivan ajan :D )

 

Tulimme Pokharaan vaelluksen takia, ja se oli myös pääsyy koko Nepalin vierailulle. Jälkikäteen ajateltuna meidän olisi kannattanut tehdä pidempi vaellus, esimerkiksi n.8-10 päivää kestävä Annapurna base camp -trek, ja jättää vähemmän aikaa muulle Nepalille. Pokharassa oli ihan mukavaa vuokrata maastopyörät ja soutuvene, mutta ei löydetty oikein mitään kivoja paikkoja pelkkään hengailuun. Pokharassa on kyllä useita eri harrastusmahdollisuuksia, kuten rafting ja paragliding, mutta meitä ne eivät tällä kertaa kiinnostaneet. 

Jarvella auringosta nauttimassa

Suvi ja World Peace Stupa

Ira ja Annapurnan vuoristo

Rankka pyoraily ylamakeen palkittiin nailla maisemilla. Kuva on lounaspaikastamme.

Viimeiset auringonsateet pitkan pyorareissun jalkeen

Pokharasta matkustimme bussilla Kathmanduun viimeisiksi päiviksi. Kathmandussa mielialaa alensi kylmyys ja kaupungin yleinen ankeus. Esim. Thamelin alueella sai olla varuillaan huijareiden, huumekauppiaiden ja pienillä kujilla jalankulkijoiden seassa ajelevien mopojen takia. Lisäksi ruokakin tuntui Nepalissa köyhältä ja vaatimattomalta Intian mahtavien ruokaelämysten jälkeen. Myös kylmyys, jatkuva flunssa, ja poliittisen tilanteen aiheuttama epävarmuus alkoivat aiheuttaa pientä matkaväsymystä. Aloimme todella odottaa lentoa Bangkokin lämpöön.

Lahtoaamuna Pokharasta, oli niin sumuista ettei vuoristoa enaan nakynyt.