Lensimme Bangkokista Yangooniin, Myanmarin entiseen
pääkaupunkiin, joka on myös samalla maan suurin kaupunki. Emme olleet
varanneet etukäteen majoitusta ja olimmekin hieman huolissaan
löytäisimmekö budjettiimme mahtuvaa majapaikkaa. Myanmarissa majoitusten
hinnat ovat nousseet moninkertaisesti viime vuosien aikana, sillä niitä
on melko vähän verrattuna jatkuvasti kasvaviin matkailijamääriin.
Olimme tyytyväisiä löydettyämme siistin ja viihtyisän dormipaikan
kahdelle Okinawa Guesthousesta 12 eurolla. Aamiainen sisältyy aina
huoneen hintaan Myanmarissa. Nukuimme dormin eteisessä olevassa
parisängyssä, joka oli oikeasti paljon viihtyisämpi kuin miltä se
kuulostaa!
Päivät Yangonissa kuluivat leppoisasti viihtyisää ja
eläväistä kaupunkia ihmetellessä. Paikka tuntui suurelta
pikkukaupungilta, jossa nyt vain sattui asumaan 6 miljoonaa ihmistä.
Keskustan vilkkaudesta huolimatta tunnelma oli leppoisa. Kaduilla näkyi
enemmän hampaat syövyttävän betel-mällin myyjiä kuin ruokapaikkoja. Joka
puolella kaupunkikuvan ylle nousivat auringossa kimaltavat kultaiset
pagodat. Suuri osa ihmisistä asuu keskustan ulkopuolella
maaseutumaisissa taajamissa, joita kävimme katselemassa kolmen tunnin
lenkin tekevällä paikallisjunalla.
 |
| Juna-aseman vilinaa |
 |
| Paikallisjunan kyydissa |
 |
| Sule pagoda |
 |
| Kaupungilla |
Keskustasta puuttuivat kokonaan
mopot, riksat ja polkupyörät. Autoistakin suurin osa oli takseja ja
busseja. Hallitus on rajoittanut muiden kuin autojen liikkumista
keskustan alueella. Hallitun näköinen liikenne näytti tässä ympäristössä
erikoiselta, mutta teki tietysti kaupungilla kävelystä rennompaa. Yksi
kohokohdista oli kävely kauniilla järven rannalla. Myanmarissa
matkailijalle mikään ei ole ilmaista, ja järveä ympäröivään puistoonkin
piti maksaa 1,5 euron ulkomaalaismaksu. Koko järveä ei raaskittu
kiertää, sillä puolessa välissä puistoa vaadittiin jo uutta pääsylippua!
 |
| Kandawgyi Lake |
 |
| Kelluva pagoda, Kandawgyi Lake |
 |
| Keskustan liikennetta, mita kuvasta puuttuu? |
Muutaman
kaupunkipäivän jälkeen teki mieli päästä pitkästä aikaa rannalle, ja
mikä olisikaan ollut parempi tapa juhlistaa seurustelumme 7.
Vuosipäivää! Buukkasimme bussiliput ja majoituksen länsirannikolle,
Chaung Tha Beachille. Emme olleet jaksaneet ottaa etukäteen selvää
rannasta tai varaamastamme hotellista. Tärkeintä oli päästä makoilemaan
rannalle ja uimaan mereen yli kuukauden tauon jälkeen.
Matka
yöbussissa kesti reilut 6 tuntia. Bussi oli täynnä parikymppisiä
yangonilaisia, jotka olivat lähdössä viikonlopun viettoon biitsille.
Herttainen perinnehameeseen ja varvassandaaleihin pukeutunut
bussi-isäntämme vetäisi paksun untuvatakin päälle heti alkumatkasta.
Matkustajat vetivät pipoja päähän, ja hanskoja käteen. Selvisin yön
naurettavan kovassa ilmastoinnissa, kun ystävällinen vierustoverini
laittoi vilttinsä myös mun jalkojeni päälle. Ulkona oli ehkä 25 astetta
lämmintä. Matkan viimeiset pari tuntia bussi mutkitteli kapeaa ja
todella huonokuntoista tietä pitkin. Monet oksentelivat etukäteen
jaettuihin muovipusseihin. Tuntui, että ollaan matkalla aika
eristäytyneeseen paikkaan.
Bussi pysähtyi kolmen maissa yöllä, ja
meidän piti jatkaa matkaa hotellille mopoilla. Pilkkopimeässä perille
päästyämme yllätyimme, että hotellihuoneemme olikin oma bungalowi. Bunga
oli sisältä todella siisti ja moderni, hienoimpia missä olemme olleet!
Emme todellakaan uskoneet saavamme 22 eurolla sen veroista majoitusta.
Aamun valjetessa pääsimme ihailemaan valtavalta terassiltamme avautuvaa
vihreää, viidakkomaista maisemaa. Bungalta oli vain viiden minuutin
kävelymatka rannalle, joka hämmästykseksemme oli täysin autio,
valkohiekkainen palmujen ympäröimä paratiisi! Näimme kilometrien
pituisella rannalla kahden päivän aikana vain kourallisen muita ihmisiä.
Paikallisten turistien suosikkiaktiviteetti näytti olevan mopoilla
kruisailu ympäri rantateitä, sekä vilkkaalla päärannalla pelailu ja
vaatteet päällä uiminen. Meidät teki onnelliseksi pelkästään biitsillä
makoilu autiolla rannalla.
 |
| Rannan ainoat aurinkotuolit, juuri meille! |
 |
| Maisemat bungalowin terassilta |
 |
| Bungalowin terassilla |
 |
| Joka paiva vedettiin kookos-ahkyt rannalla |
 |
| Meidan kanttisravintola biitsilla |
Kahden täydellisen rantapäivän jälkeen
palasimme takaisin Yangooniin, josta hyppäsimme Baganiin vievään
bussiin. Saavuttuamme perille ajauduimme etsimään edullista majoitusta
kävelyn tai taksin sijaan hevosvankkurilla! Bussiasemalta saimme tämän
erikoisen kyydin reilun euron hintaan. Vasta kolmannesta guesthousesta
löysimme vapaan huoneen.
 |
| Hepan kyydissa oli mukavaa ! |
Bagan on Myanmarin suosituimpia
turistikohteita, ja ympäri kaupunkia löytyykin yli 4000
buddhalaistemppeliä ihasteltavaksi. Vanhimmat rauniot ovat vajaa tuhat
vuotta vanhoja. Vuokrasimme pyörät päiväksi ja poljimme noin 20 kilsan
lenkin pysähdellen tutkimaan temppeleitä matkan varrella. Paras kokemus
oli kun löysimme ihan aution temppelin, jonka katolle kiipesimme
kahdestaan katselemaan hienoja maisemia ja omituisen suurta
temppelimerta. Ihmeteltiin, miksi joku on halunnut rakentaa niin monta
buddhatemppeliä yhteen kaupunkiin. Muutenkin Myanmarissa on tuntunut
niin erikoiselta, kun kultaisia temppeleitä on joka puolella. Tietysti
ne näyttää todella hienoilta päivisin auringon kimaltaessa kohti kultaa,
ja öisin ne on lampuilla valaistu.
 |
| Suvi ja temppeli |
 |
| Meidan mummopyorat |
 |
| Bagan |
 |
| Bagan |
 |
| Bagan |
 |
| Bagan |
 |
| Maisemat aution temppelin katolta, Bagan |
 |
| Jokaisen temppelin sisalla oli buddha-patsas, Bagan |
 |
| Suvi pyorailee, Bagan |
Meillä oli mukava ja leppoisa päivä kiertäessämme Baganin upeita
temppeleitä. Siellä sai kiertää melkein kahdestaan ja yllätyimmekin,
miten vähän näimme muita turisteja koko päivänä. Meitä vähemmän
kiinnostaneilla päätemppeleillä oli useita matkamuistokojuja, muttei
ketään ostajia. Kambodzan Angkor-temppelit, joissa kävimme pari vuotta
sitten, olivat meistä näyttävämpiä. Paikka oli kuitenkin hirveän
ruuhkainen turistirysä. Baganissa, kuten myös Intian Hampissa parasta
eivät olleet yksittäiset temppelit, vaan niitä ympäröivä rauhaisa ja
mystisen autio tunnelma. Oma mieleni on jo hieman turtunut temppeleihin,
kun ollaan parin vuoden sisään nähty Angor-rauniot, Intian Hampin
rauniot ja nyt Baganin temppelit.
Baganista matkustimme bussilla
Kalawiin trekkausta varten. Siitä ja Myanmarin loppureissusta lisää
sitten seuraavassa blogipostauksessa!
Ei kommentteja: