Indonesia: Kuta Lombok & Nusa Lembongan

helmikuuta 21, 2014
Lombokin Kutalla viikko vierähti päivät surffausta opetellen ja illat juhlien. Kuta on pieni hiljainen surffauksen ympärille keskittynyt kylä, ja ensivaikutelmamme paikasta olikin suorastaan kuollut. Saavuttuamme Kutalle iltapäivällä kaikki olivat tietysti vielä surffaamassa läheisillä rannoilla! Kutan oma ranta oli kaunis, mutta siellä sai kävellä lähinnä kulkukoirien ja takertuvien lapsikauppiaiden seurassa. Emme kuitenkaan tullut Kutalle pelkän aurinkorannan perässä, vaan surffauksen vuoksi. 

Kuta Beach, maisemaa lounaalta

vapaapaiva Kuta Beachilla

Matkaväsynyttä fiilistä kohensi kummasti, kun eksyimme rantakadulla olevaan Rasta Surf Shopiin kyselemään aloittelijoille sopivista surffispoteista. Tutustuimme rentoon ja herttaiseen Cocoon, jonka kanssa sovimme treffit jo heti seuraavalle aamulle. Hän vuokrasi meille laudat, hommasi autokyydin biitsille, ja toimi kaverinsa kanssa meidän couchina koko päivän. Automatka 20km päässä olevalle Selong Belanakin biitsille oli todella hauska, kun popitettiin porukalla musaa ja katseltiin upeita viidakkomaisemia! Aallot olivat juuri sopivan pieniä meille aloittelijoille, eikä surffaamassa ollut kuin muutamia tyyppejä meidän lisäksi. Heti ekana surffipäivänä meistä jokainen onnistui pysymään pystyssä laudalla, ja seuraavina päivinä jokainen sai napattua useita aaltoja itse melomalla! Loppujen lopuksi kävimme Selong Belanakissa yhteensä kolme kertaa. Rannalla oli rento meininki auringon paistaessa ja reggaen soidessa, vaikkakin viimeinen reissu päättyi trooppiseen myrskyyn. Onneksi myrsky tuli vasta iltapäivästä, ja olimme ehtineet surffata jo monta tuntia. Surffipäivänä tuli hauska fiilis, kun rantavedessä alastomana leikkivät pikkulapset näyttivät peukkua ja heittivät yläfemmoja onnistuneen aallon jälkeen! 

Selong Belanak

Suvi meloo, Selong Belanak

Selong Belanak

Aino kesytti aallon


Aino ja Coco

Suvi surffaa

Meitsi etukenos

Tekevalle sattuu!

Ensimmäisen surffipäivän jälkeen olimme totaalisen poikki, ja tuntui ihanalta vain nukkua kunnon yöunet. Seuraavana iltana tutustuimme kuitenkin kolmeen naapurinjäbäämme, ja lähdimme porukalla tsekkaamaan illan After surf- bileet. Olimme lukeneet jostain Kutan olevan todella rauhallinen paikka, jossa saattaisi olla yöelämää ehkä kerran viikossa. Tieto oli himppuisen vanhentunutta, sillä todellisuudessa bileet kiersivät eri baareissa viikon jokaisena iltana. Bileet olivat aina ihanan rentoja, jopa kotibilemäisiä, etenkin kun viikon edetessä ehdimme tutustua muiden reissareiden lisäksi suureen osaan paikallisista surffareista. Baarit menivät kiinni melko aikaisin, mutta jatkot löytyivät rannalta! 

etkot



Coco, Surfers Bar


 
jatkot


Viimeisenä surffipäivänämme päätimme lähteä tsekkaamaan avomerispotti Don Donin, jota useat olivat suositelleet nimenomaan aloittelijoille. Coco lupasi lähteä messiin neuvomaan, ja olikin edellisillan bileissä jopa huvittavankin holhoava vahtiessaan että lähtisimme ajoissa nukkumaan huomisen koitosta varten. Loppujen lopuksi jäbä nukkui itse kaksi tuntia pommiin... Selvisimme kuitenkin reissuun, ja lyhyen venematkan päässä meitä odottivat täysin erilaiset aallot kuin mihin olimme tottuneet. Vaikka aallot olivat meidän mittapuussamme isohkoja, ne olivat niin pehmeitä, ettei kyytiin hyppääminen ollut helppoa. Melomista tuli ainakin harjoiteltua! Melkein parin tunnin jälkeen aallot alkoivat yhtäkkiä kasvaa paljon isommiksi ja äkäisemmiksi, eikä meidän jäljellä olevilla melontavoimillamme olisi voinut haaveillakkaan niiden nappaamisesta. Lopussa alkoi jo ahdistaa, kun veneelle pääsemiseksi piti meloa parin sadan metrin matka jättiaaltojen läpi. Paluumatkalla keuhkot merivedessä ja väsymyksestä täristen tiesi ainakin jotain tehneensä, vaikkei sitä nyt meidän osalta vielä surffaukseksi voinutkaan kutsua! Viimeisestä surffireissusta huolimatta Kutasta jäi kaikille todella hyvät fiilikset. 

viela tassa vaiheessa iloinen pose uuden pienemman laudan kanssa.. 

Venematkalla surffispotille

Gerupuk

After surf

 Lombokin Kutalta reissu jatkui autokyydin ja neljän tunnin lauttamatkan jälkeen Balille. Pysähdyimme pariksi yöksi Sanurin lomakylään, joka on erityisesti vanhempien ihmisten ja lapsiperheiden suosiossa. Kontrasti nuorekkaaseen ja aitoon Kuta Lombokiin oli suuri! Oli kuitenkin kiva päästä apteekkiin, kaupoille ja Aino kävi spassa parin tunnin hemmottelussa. Ainoa syy Sanuriin menolle oli kuitenkin, että sieltä lähtisi pikavene läheiselle Nusa Lembonganin saarelle. Nusa Lembonganin olimme lukeneet olevan chillaajan paratiisi, mutta paikalle päästyämme yllätyimme, että Mushroom bayn ja Jungnut Batun rannat muistuttivat lähinnä satamia, eivatka olleetkaan hyviä löhöilyä varten. Ei tullut todellakaan sellainen tunne, että sinne haluaa jäädä rentoutumaan viikoksi. Meillä oli kuitenkin hauska päivä Nusa Lembonganilla, kun vuokrasimme pyörät ja cruisailimme ympäri saarta. Pyöräilimme myös kauniille Dream Beachilla, mutta aallot ja virtaukset oli sen verran kovat, ettei siellä voinut uida. Pääsimme käymään sillan kautta viereiselle Nusa Celingan saarelle, jolla alkoi sataa kaatamalla niin jäi tsekkaamatta sen saaren mahdolliset biitsit. Nusa Lembongan ei vastannut meidan odotuksia, joten oli aika keksiä uusi suunnitelma viimeisille kahdelle Indonesian viikoille!


Maisemia lounaspaikasta, Nusa Lembongan

Nusa Lembongan

Dream Beach, Nusa Lembongan

Ei kommentteja:

Sisällön tarjoaa Blogger.