Joshua Tree National Park - Ikimuistoinen reissu autiomaahan

toukokuuta 06, 2018

Grand Canyonin jälkeen meidän matka jatkui Arizonasta Kaliforniaan. Ensimmäiseksi muutaman yön stopiksemme valikoitui aavikkokaupunki Palm Springs ja sen lähialueet. Eniten meitä kiinnosti lyhyen ajomatkan päässä oleva upea Joshua Treen kansallispuisto.

Ajomatkalla Arizonasta Kaliforniaan maisemat eivät juuri muuttuneet; tie mutkitteli puuduttavan aavikon halki tunnista toiseen. Olimmekin aluksi vähän epäileväisiä, mitä uutta aavikko-kansallispuisto Joshua Treellä olisi meille enää tarjota.



Kahden aavikkoekosysteemin yhtymäkohdassa komeilevan kansallispuiston valttikortti oli kuitenkin yllättäen nimenomaan sen monipuolisuus. Joshua Treestä löytyy isompia vaellusreittejä ja pienempiä luontopolkuja jokaiseen makuun. Myös maisemien monipuolisuus yllätti; aavikolla pääsi ihailemaan niin karun kauniita kivimuodostelmia kuin myös kaktuspuutarhojen ja keitaiden vehreyttä. Oma lukunsa oli tietysti myös suuret ja hauskannäköiset joshua-puut, jotka täyttivät isoina laumoina muuten niin karun ja aution maiseman.




Me päädyttiin tekemään pienempien kävelyreittien lisäksi parin tunnin mittainen Ryan Mountain -vaellus. Reitti nousi Ryan Mountain -vuoren huipulle tarjoten upean 360-näkymän alas kansallispuistoon. Aavikon karut maisemat saivat mielikuvituksen laukkaamaan, ja tuntui melkein, kuin oltaisiin oltu kokonaan toisella planeetalla.


Joshua Treessa tuli päivän aikana ajeltua aika paljon, toisin kuin Grand Canyonilla auto seisoi lähinnä parkissa meidän seikkaillessa useita tunteja vaatineella vaellusreitillä. Joshua Treessa parkkitilaa löytyi vain juuri ja juuri, ja vähänkin kiireisemmällä sesongilla auton parkkiin saaminen ei välttämättä olisi ollut kovinkaan helppoa. Sää ei olisi voinut olla juurikaan parempi; Taivas oli kauniin sininen, mutta tuuli piti keväisen lämpötilan maltillisena. Keskikesän paahteessa aavikolla olisi varmaan ollut jo liiankin kuuma tällaisiin aktiviteetteihin. Maaliskuun loppu oli siis mitä mainioin aika tähän kansallispuistovierailuun. Onnistunutta päivää olisi jatkanut kyllä mielellään vielä yöhön katselemalla keltaisen auringonlaskun muuttumista hiljalleen säkkipimeäksi. Aavikon yllä tuikkivaa tähtitaivasta olisi varmasti kelvannut katsella leirintäalueen nuotiopaikalta. Me lähdettiin kuitenkin ajelemaan kotiin päin, tyytyväisinä päivän saldoon.


Meidän koti löytyi Indiosta, puolen tunnin ajomatkan päästä Palm Springsin tunnetusta aavikkokaupungista. Alueen omaperäiset maisemat aavikon takaa nousevine lumihuippuvuorineen jäivät mieleen. Muutoin Palms Springs jätti meidät alun perin vähän kylmiksi. Myöhemmin päästiin kuitenkin osallistumaan Palms Springsissa yksiin elämämme mieleenjäävimmistä bileistä, ja alettiinkin pikku hiljaa ymmärtää, miksi Los Angelesista kannattaa lähteä viettämään vapaata viikonloppua autiomaan keskelle. Siitä lisää kuitenkin myöhemmin.





Joshua Treen kansallispuisto oli ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Täällä vierailu vain kasvatti meidän nälkää päästä näkemään lisää USA:n upeita luontokohteita.

2 kommenttia:

  1. Upea paikka! Käytiin siellä kolme vuotta sitten samoihin aikoihin. Palm Springsiin ei menty, siellä lienee oma mikroilmastonsa, jos maaliskuun lopussa ihmiset tarkenevat uima-altaalla käyskennellä, kuten yhdessä kuvassanne? Yhdysvaltojen länsipuolen kansallispuistot ovat jotain valtavaa, maisemien mittasuhteet ovat jotain niin toista kuin Euroopassa. Toisaalta Joshua Tree on pieni verrattuna joihinkin Utahin paikkoihin, tai Grand Canyoniin.

    VastaaPoista
  2. Joo totta, Joshua Tree ei ole mikään ihan valtavan kokoinen paikka. Kumpa päästäisiinkin pian tutustumaan muihinkin USA:n kansallispuistoihin! Nälkä kasvaa syödessä. Palm Springsissä oli todellakin hämmentävän lämmintä lähiympäristöönsä verrattuna. Kun myöhemmin ajettiin Palm Springsiin keväisestä Los Angelesistä, fiilis oli autosta ulos astuessa vähän sama, kuin silloin kun lentokone saapuu kylmästä etelän lämpöön.

    Kiitos kommentistasi!

    VastaaPoista

Sisällön tarjoaa Blogger.