Turkoosin sävyisiä postikortteja Maltan Gozolta!

Me lähdettiin Gozon saarelle nauttimaan vapaasta viikonlopusta. Saavuttiin saarelle lauantaina puolenpäivän aikaan, ja palattiin kotiin sunnuntai-illaksi. Vaikka helmikuu kai talvikuukaudeksi lasketaankin, tunnelma oli erittäin keväinen auringon porottaessa lähes pilvettömältä taivaalta. Saatiin jopa kasvot palamaan auringossa ensi kertaa tämä vuonna. Aurinkorasvakausi voidaan siis virallisesti julistaa alkaneeksi tästä viikonlopusta. Vastapainoksi ilta tuntui olevan kylmempi kuin aikoihin, mutta sitähän ei enää jaksa maanantaina muistella. 

Talvi on hyvää aikaa matkustaa Gozolle, koska kovimman sesongin ulkopuolella hinnat ovat edullisempia, ja kaikkialla on rauhallisempaa. Me maksettiin nyt hyvätasoisesta hotellihuoneesta laadukkaalla aamiaisella noin €40/yö. Gozo on toki rauhallinen saari vuoden ympäri, mutta esimerkiksi monet rannat ovat kauniimpia nyt, kun ne eivät vielä ole auringonpalvojien valtaamia. Lisäksi sää on nyt täydellinen pitkille vaelluksille, kun ei vielä ole liian kuuma.

Tällä kertaa yövyttiin vaihteeksi lähellä Marsalfornin kylää saaren pohjoisosassa, vaikka aiemmin ollaankin havaittu pääkaupunki Victoria hyväksi tukikohdaksi saaren tutkimiseen. Ja kaupungissa tosiaan onkin puolensa - meidän hotelli oli parin kilometrin päässä Marsalfornista, periaatteessa  keskellä ei mitään. Lähistöllä oli yksi kauppa ja yksi ravintola, jotka riittivät toki ihan hyvin yhden illan tarpeisiin. Pidemmällä lomalla olisi ehkä ollut kivempaa asua lähempänä palveluita. 

Ensimmäinen päivä vietettiin Ramla Bayn rannalla. Tal-Mixta -luolalta avautuvat upeat maisemat rannalle, ja näköalapaikalle oli vain lyhyt vaikkakin jyrkkä kiipeäminen rannalta. Toki luolalle pääsee tien kautta autollakin.

Seuraava päivänä kierrettiin vaellusreitti hotelliltamme Marsalfornin läheltä aina Mgarrin satamaan asti, rantojen kautta kiertäen. Matkamittariin kertyi lähes 17 kilometriä. Reitin kohokohdiksi nousivat rannoista San Philip Bay ja Hondoq Bay. Ensimmäisenä mainittu löydettiin oikeastaan ihan vahingossa matkalla paikallisen suosittelemalle Dahlet Qorrot Baylle. Jälkimmäisessä meitä viehätti pieneltä hiekkarannalta avautuvat upeat maisemat suoraan Cominon saarelle. Ramla Bay on myös komean näköinen ranta. San Blasin ranta puolestaan oli tällä tällä kertaa hieman ankea, sillä koko maisema oli hukkunut merestä nousevan merilevän alle. Rannalta jäi kyllä upeat muistot viime kesältä, kun käytiin nautiskelemassa hiljaisessa rantabaarissa auringonlaskuviinit. Tuo leväkausi taitaa olla pahimmillaan nyt. Sitä nähtiin rannoilla myös viime keväänä, mutta kesän edetessä ne sitten katosivat. Tai voi toki olla, että niitä aletaan sitten keräämään pois. Nyt joillakin rannoilla oli todella paljon levää, kun taas toisilla ei ollenkaan. Reitin kauneimmat kävelypätkät olivat Dahlet Qorrot Bayn jälkeen tuleva merenrantaa pitkin kulkeva kallioreitti sekä Hondoq Bayltä satamaan asti kulkeva korkealla kiemurteleva pikku polku. Tosin tuo ensiksi mainittu reitti johtaa lopulta teollisuusalueelle, jossa polku katkeaa pariksi sadaksi metriksi. Hyvin sieltäkin pääsi kuitenkin lopulta jatkamaan matkaa.

Jos näin pitkä pitkä vaellus ei nappaa, voidaan suositella lämpimästi tsekkaamaan nuo parhaat rannat, ja tekemään pikkuisen kävelyt niiden ympärillä.

Tämä oli jo meidän kolmas viikonloppu ihanan rauhallisella Maltan viereisellä maalaissaarella. Lisää Gozo-aiheisia postauksia voit lukee täältä ja täältä.